Pudasjärven kaupunki on nyt laittamassa imagonsa likoon tulvavesien mukana Pohjolan Voiman suoaltaaseen nimeltä Kollajan allas, pakkomielteeseen, joka on vaivannut vallan välineenä jo monta kymmentä vuotta ja on tehnyt sitä aina eduskunta ja kunnallisvaalien alla. Keskustapuolueen työllisyysohjelma on samanlainen kuin 60-luvun rangaistusleirit rattijuopoille, silloin pantiin ihmiset tekemään lentokenttää, nyt joutuu selvin päinkin kaivamaan voimayhtiölle allasta. Tätä kutsutaan nyt työllistämiseksi. Kuka kaivaa, kuka sijoittaa neljäksi vuodeksi omaisuutensa takaamaan kallista maansiirtokalustoa, jolla ei ole arvoa enää mahdollisen urakoinnin jälkeen. Kuka pystyy vastaamaan globaaliin kilpailuun. Vieressäni virtaavassa Siuruajoessa käyn kesäisin uimassa, lähellä virtaa Livojoki, josta vesi on PVO:lla tarkoitus virtauttaa Kollajan altaaseen ja Mertajoki, jossa käydään joskus kalassa. Lauletaanko Pudasjärven imagoa nostattavassa laulussa, "katselelen Livojoen kuivaa pohjaa, muistelen virtaaman kiiltävää pintaa, miettinyt en ryhmäkurin alla rantakaavan hintaa, nyt Pohjolan Voima joen kaloja ohjaa", vesi virtaa yleensä pienestä purosta suurempaan rapakkoon, soitten kuivaus perustuu esimerkiksi tähän. Pudasjärvelle muuttaissani 1979, oli Siurualle uhkana oli Siurua-allas, jonka tuloksena kehitys pysähtyi alueella siihen, eikä ole maaseutuväestön vanhenemisen myötä palannut vieläkään. PVO:n ajama Kollajan allashanke ei ole muuta kuin UPM 10 ja Sora Enson, jotka omistavat yli 60% Pohjolan Voimasta, tavoite tuottaa itselleen omakustannesähköä, johon Pudasjärven kaupungilla on mahdollisuus vasta, kuten loppuraportissa kerrotaan, jos yksi voimala rakennetaan kaupungin omistamalle alueelle. Eli kenelle tästä loppujen lopuksi saadaan suurin hyöty, ei ainakaan Suomen energia taloudelle, eikä Pudasjärven kaupungille, vaan amerikkalaisille kukkahattutädeille, joilla on edellä mainittujen suuryhtiöiden osakesalkut. Tietoa olen saanut molemmilta osapuolilta aivan tarpeeksi ollakseni kyllin viisas sanomaan EI Kollajan rakentamiselle ja moitinkin valtuuston enemmistöä eli keskustalaisia alistumisesta puolueensa ryhmäkurin alle. Uhkausviestit, joita olen saanut jo toista vuotta, joka toinen viikko lupaavat "Kollaja on meille kuin lottovoitto, miljoona euroa kiinteistöveroa, 400 työpaikkaa 4 vuodeksi, sekä kaikelle maansiirtokalustolle töitä, mitä Pudikselta löytyy, pitäisi tämä jo taiteilijankin käsittää, vai onko Pudasjärvellä liikaa rahaa". Kai minä Perussuomalaisena olen sitten kai tyhmä, kun olen saanut käsityksen, että Suomen kilpailulaki voi antaa muidenkin kuin kaupunkimme yritysten tavoitella PVO:n lupaamia miljoonia. Mahdollisen työllistämisen lupaaminen kahdenkymmenen vuoden päähän on täysin edesvastuutonta ja rahaston perustaminen verorahoistamme, 2% PVO:n 155 miljoonasta on suorastaan hulluutta, no ainakin se on ominaista paikkakunnalle. Kun kysyin PVO:n ja Pudasjärven kaupungin allasseminaarissa johtaja Pertti Pietiseltä, kuinka asia etenee valtiollisesti, onhan purettava ensin koskiensuojelulaki, jota ei pura eduskunta, ei hallitus, vaan korkeimmat oikeusasteet, hän sanoi luottavansa meihin tuleviin kansanedustajiin. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato, muistakaa äänestää. Kari Tykkyläinen, eduskuntavaaliehdokas ( PS ) Porkkana on lähiruokaa Porkkana on lähiruokaa, Krakovan nakki on lähiöruokaa, molempia saa lähikaupasta, Siuruan Kansantasavallan lähin kauppa on 40 kilometrin päässä. Nyt aletaan satsata lähiruokaan, keskuskeittiöt suorastaan kerjäävät lähiperunaa ja lähiporkkanoita, mutta paloiteltuna standardin mittaisiin paloihin, että lisättäisiin jalostusta ja lisättäisiin investointeja direktiivien mukaisiin paloittelulaitoksiin. Minäkin toimittaisin itse kasvattamiani porkkanoita keskuksiin, mutta minulla ei ole varaa sijoittaa muuhun kuin porkkanoiden ja pottujen pesemiseen. No, entäs jos perustetaan osuuskunta tai paloitteluyritys vihanneksille, silloin astuu Suomen ja EU:n kilpailulainsäädäntö mukaan ja on pakko kilpailuttaa, hyvästi lähityöllistäminen, kilpailun voi voittaa yritys vaikka toiselta puolen Suomea eli parempi porkkana persiissä kuin joutavan suussa. Sama koskee persiljaa ja perunaa..... EU ja maahanmuutto EU on tällä hetkellä ylipääsemätön haitta, mutta sen harjoittama rahapolitiikka on hallitsevien EU- maiden, kuten Saksan ja Ranskan pankkien hallinnassa, joihin ei johtavien poliitikkojenkaan valta näy ylettyvän. Suomen tulisi yksinkertaisesti irrottautua EU:n tukipolitiikasta, me olemme positiivisen imagon toivossa liian hyväuskoisia ja rehellisiä eurolle. Me suomalaiset tai Suomen hallitus, jonka poliitikot me olemme itse äänestäneet, luulee, että olemalla kirkkain silmin tukemassa EU-rahapolitiikkaa, se edistäisi suomalaista vientiä. Kaikki tukeminen on vapaaehtoista, äänestäjät päättää. Siksi vaaleissa kannattaa äänestää niitä puolueita, jotka eivät hyväksy nykyistä käytäntöä. On EU:n kuulumisessa hyviäkin puolia, rajat on auki, kauppaa käydään jne. Sitten maahanmuutto, totta kai maahan saa tulla ja maasta muuttaa, se ei ole ongelma, ongelma on laiton maahanmuutto, tänne voi tulla Suomen lakeja noudattamalla töihin, ei laittomasti pummiksi hyödyntämään sosiaaliturvajärjestelmäämme. Humanitäärisissä kiintiöpakolaisasioissa puhumme niin pienistä määristä ihmisiä, että se ei ole meille mielestäni kuin byrokraattinen haitta, me otamme pakolaisia vastaan auttaaksemme heitä YK:n sopimuksien mukaan, joihin Suomi on aikoinaan sitoutunut. Suomalainen tekee rikoksia siinä kuin ulkomaalainenkin, yhdessä ja erikseen, maahanmuuttajista on vain helpompi tehdä syyllisiä. Me suomalaiset olemme liian hyväntahtoisia ja omahyväisiä kansalaisia, meitä voidaan käyttää hyväksikin, kaikki me olemme ihmisiä silti. On helpompi maksaa kuin joutua kiusatuksi... No No, ydinvoimahankkeet ovat minulle pelottava energian tuotto vaihtoehto, varsinkin jos sen tekee venäläiset tai ranskalaiset, minä kannatan uusiutuvaa energiaa ja bioenergiaa kotimaisesta näkökulmasta. Vierastan muutenkin suuria, haavoittuvia tuotantokeskittymiä ja keskittyisin pienempiin yksikköihin enemmän, koska ne tarjoasivat useammille ihmisille töitä. Ruotsin kielen pakollisuudella ei ole minulle suurtakaan merkitystä, reputin aikoinaan ruotsista ja pärjään Ruotsissa heidän kielellään ja jos ajatellaan ruotsia valinnaisaineena, tulee meille kortistoon tuhansia kyseisen kielen opettajia.Homouttahan ei voi estää, eikä se ole sairaus. On kaappihomoja, korpihomoja jne. pääasia on ihmisten välinen rakkaus, ei mielikuva rakastelusta. Viron mallisssa tuetaan omaan yritykseen ja työllisyyteen investoivia yrityksiä verohelpotuksilla eli mahdollisilla voitoilla työllistetään eikä jaeta omistajille osinkoja. Eurot mulle kyllä kelpaa. Autoveron laskeminen perusteena uusien autokantojen hankkimiseksi kannatettava ajatus, mutta samalla täytyy mahdollistaa vanhojenkin autojen korjaamisen työllisyysnäkökohta.meillä köyhillä ei ole varaa uusiin autoihin. Vanhustenhuoltoon työllisyysrahaa, Sotepiirit lisäävät vain hallintoportaan tuloja. Vankilat karummiksi ja lämmitys pois, niin ei ulkomaalaisetkaan halua tänne rikoksia tekemään. Nato tarvitsee Suomea, Suomi ei tarvitse Natoa. Natossa on maailmanpoliittinen varustelutason uhka, kuin Varsovan muinaisessa liitossakin. Maahanmuuttajissa en hyväksy sosiaalipummeja ja olen huomannut, että suurin ongelma maahanmuuton hoitamisessa onkin meidän hyväntahtoinen sosiaaliturva. Taiteilija ja työttömyys 80-luvun lopulla kuvanveistäjänä, ensimmäinen ja viimeinen käyntini työvoimatoimistossa osoitti sen, miten käy, kun suurena optimistina ajattelee, että työttömyystuesta tulee rahaa jokapäiväiseen leipään, kun taidepuolella ei veistoskauppa käynyt, eikä apurahoja saanut. Tai tulisiko mahdollisesti työtilaisuuksia? No, ei tullut rahaa, tuli vain päätös selityksineen siitä, että ei voida myöntää ansioturvaa, koska työllistät itse itsesi. Eikä myöskään töitä. Mene sosiaalitoimistoon! Kävin, mutta käskivät mennä työvoimatoimistoon. Jos olet Te- keskuksen asiakas ja työttömyysturvaa saamassa, niin mietityttää, että onkohan Te- keskuksen virkailijoilla koko ajan kontrolli siitä, että et vain tarttuisi pensseliin tai talttaan? Tekeeköhän se pimeää työtä? Entä näyttelyt? Uskaltaako niitä pitää? Jos pidät, niin sehän osoittaa, että olet tehnyt töitä. Vainoharhaisuuttako? Useat taiteilijat tekevät henkensä pitimiksi opetustyötä. Sekään ei ole koulutusta vastaavaa työtä ammattitaiteilijalle. Jotenkin on vain hengissä koitettava pysyä. Pienellä maaseutupaikkakunnalla, varsinkin, täytyy ihmisen olla tosi vahva henkisesti, jos käyttää "taiteilija"- titteliä. Helposti sinut leimataan työtä karttavaksi loiseksi, vaikka aamusta iltaan työskentelisit oman taiteesi parissa ilman kuukausipalkkaa. "Tekisit sinäkin oikeita töitä". Niin monta kertaa kuultu. 80-luvulta mikään ei ole muuttunut, kaikki nuoret Pudasjärveltä innoittamani taiteentekijät käyvät samaa prosessia läpi, osa on antanut periksi, osa ei. Hattua nostan kaikille taiteentekijöille ja -tuottajille selviämisestä kulttuurin alalla Suomessa, hyvinvointivaltiossa, ei anneta periksi. Pääministeri jo antoi... Kulttuuripuhe Kulttuurijärjestelmä ja sitä hallitsevat päättäjät ovat aina halunneet kahlita taiteen tekijät omiin tyylillisiin lokeroihinsa , josta on helppo hallita apurahajärjestelmää ja muita näyttelypoliittisia kokonaisuuksia. Taiteilija ei ole häkkilintu, eikä outo kulttuurijärjestelmän lemmikki, valitettavasti jotkut joutuvat olemaan kaupallisia esineellistäjiä elannon toivossa, viittaan tällä yhtään väheksymättä käyttötaiteeseen, ja ne jotka tuntevat luovuutensa pakahduttavaksi itsensä ilmaisuksi , joille ei mikään ole pyhää, on vain päämäärä, heidät luokitellaan marginaalitaiteilijoiksi. Taiteilija on yhteiskunnan tulkki, silloin kun he ovat hiljaa on todella aika huolestua. Talousihmiset ovat ottamassa ensimmäiseksi rahaa pois kulttuuria tekevästä toiminnasta, mutta ovat samaan aikaan investoimassa kulttuuriseiniin. Onneksi meille taiteilijoille kasvaa omaehtoinen halu luoda jotain sellaista uutta, jossa lokeroviranhaltijat eivät suuressa ohjaavassa ymmärryksessään pysy mukana. Koska kulttuuri-instituutiolla ei ole rahaa, ei meidän taideihmistenkään tarvitse nuolla kenenkään takapuolta. Teknologian taikaa, onko meillä aikaa sukeltaa tauluun, lähteä aikamatkalle historiaan tai tulevaisuuteen, ulottuvuuteen uuteen. Kuka uskaltaa, tehdä kulttuuria, laulaa, ilveillä, kirjoittaa, maalata, veistää, näytellä itseään. Kulttuuri on sama kuin elämä, ei sitä kannata pelätä. Ei kulttuuria tehdä rahalla, sitä hallitaan sillä. Rakkaus, elämä ja kuolema, siitä kaikesta kulttuuria ammennetaan, mitä useampi sitä harrastaa, sitä enempi toinen siitä saa. Kun valtiolla menee huonosti, se säästää kulttuurista, ei sillä ole kulttuurin tekijälle muuta merkitystä, kuin esiintymisiä ei järjestetä, kirjoja ei julkaista, kulttuurin hallintoa supistetaan. Mikään puolueohjelma ei voi sanella, eikä asettaa pakotteita kulttuurin suuntaviivoista. Kulttuurin tekijät jatkavat vain työtään, se on elämän tapa, se on hengissä selviämisen ehto. Laulaminen suihkussa ei maksa, kuin vesimaksun verran. Mistä kulttuurissa sitten voidaan säästää, kun ihmisillä on ajattelemista, pohtimista, käsillä tekemistä, mieli on kirkas, sairastaminen on minimissään ja dementiat kaukana, elämä voi olla kuin satua. Yksi euro sijoitettuna kulttuuriin tuo 200 -kertaisen tuloksen. Ei kulttuuri ole vieras asia, me elämme sitä joka päivä, nauttikaamme elämästä. Sote Sote-piiri pyörii ja on pyörinyt jo kauan, vanhuksien ympärillä ei hoitajia öisin juuri hyöri, yksinään saa horista, jos petikaverilla on mennyt kuulo, on aivan turha apua pyytää, jos paskat on menneet housuun, hiljaa hyljätty vanhus itkee, ei sote-piiri auta, irtisanomiset on lähteneet nousuun, kuin hautausalan kurssit. Mennään maaten vaan, mullan alla tavataan, älkää arkun kantta naulatko, jos viime hetkellä paskannankin housuun. Puhdistusta, puhallusta, lisää hallinnon yksinkertaisuutta, yksi virka lisää, ei tuo takaisin äitiä ei isää, kaikki täällä vanhenemme, yksin ei saa jättää ketään, ikään katsomatta täytyy hoitaa ja byrokratia poistaa. Sote, sote sotkut, hoitajille potkut, mennään maaten vaan, mullan alla tavataan, älkää arkun kantta naulatko, jos viime hetkellä paskannankin housuun. Työurani Koska jotakuta kiinnostaa työurani niin kovasti, niin tässä hiukan ansiolistaa, aloitin nuorena opiskelijapoikana apumiehenä Mallasjuomalla Oulussa jakamalla tännekin korpeen" talouskaljaa" seitsemän kesää, sitten vaihdoin Oulu-yhtiölle, jossa vierähti muutama vuosi Klooritehtaalla, jonka jälkeen 1976 lähdin opiskelemaan etelään taidetta ja 1976 muutin "Siuruan Kansantasavaltaan" Pudasjärvelle. Täällä olen tehnyt opetustyötä, kuten Ranualla ja Taivalkoskellakin veistämisen lisäksi, joka on muuten erittäin raskasta työtä. Lisäksi vedän edelleen veistokursseja ja teen soittokeikkoja ympäri Suomea soittamalla bluesmusiikkia ymmärtäväisille ihmisille. Koskaan en ole ollut kortistossa, enkä nauttinut sosiaalitukia. Tienaan vuosittain alle 6000 euroa lähinnä kokouspalkkioita ja pärjään sillä ihan mainiosti. Anna sinäkin äänesi, niin Pudasjärvikin saa verotuloja. Kyllä valtio maksaa. |